Testikuva eli virityskuva on televisiossa näytettävä kuva, jonka avulla vastaanottimen käyttäjä voi säätää televisiokuvan värikylläisyyden, valoisuuden ja kontrastin mieleisekseen. Testikuvan avulla voi myös huoltomies säätää analogisen television asetuksia, kuten korjata TV-kuvan geometriavirheitä. Testikuvasta on apua myös antennitelevisioiden ja -järjestelmien asennus- ja huoltotöissä. Testikuva tuotetaan erityisellä testikuvageneraattorilla, jonka voi kytkeä suoraan televisioon. Televisiokanavat lähettivät generaattorin kuvaa televisiolähetyksessä, jolloin huoltomiehen ei tarvinnut omistaa omaa generaattoria. Testikuva sisältää useita testisignaaleja, joilla voidaan tarkastaa television toiminta.

Television alkuajoista lähtien 1990-luvulle saakka testikuvaa on tyypillisesti lähetetty päälähettimien näkyvyysalueilla noin 20 minuuttia ennen varsinaisen ohjelmalähetyksen alkua (viimeiset alilähettimet käynnistyivät muutama minuutti ennen lähetystä), sekä joskus koko aamu- ja iltapäivän ajan. Nykyään harva televisiokanava lähettää testikuvaa, sillä monet televisiokanavat ovat siirtyneet ympärivuorokautisiin lähetyksiin. Suomessa testikuvaa lähettää toisinaan Estradi-kanava. Yleisradio ei ole lähettänyt testikuvaa vuoden 2007 jälkeen. Ylen kanavilla testikuvan on korvannut Uutisikkuna ja MTV3:lla sekä Nelosella erilaiset chatit ja tv-pelit.

Testikuvia on useita erilaisia. Monet valmistajat ovat suunnitelleet erinäköisiä testikuvia. Suomessa on käytetty saksalaista Telefunken FuBK -merkkistä testikuvaa, jota edelsi 1960-luvulla brittiläinen Test Card G. Eri maiden televisioyhtiöt ovat valinneet oman testikuvansa. Telefunken FuBK valittiin Suomen testikuvaksi, koska maamme televisiotekniikka oli etenkin alkuvaiheessa saksalaista. (Lähde: Wikipedia)

Testikuvan selitys

Suomen käyttämän testikuvan osien selitys.

Testikuvan osia ovat:

  • hilaristikko
  • väripalkit
  • harmaa-asteikko
  • asematunnus
  • monitaajuussignaali
  • valkoinen palkki
  • signaalit ±V, +U, +V, ±U.

Jokaisesta näistä on hyötyä analogisen television säätämisessä. Lue tarkempi selitys testikuvasta täällä.

Testikuva ja häiriöt

Normaali kuva:

Kohinapyryä, jonka saattaa aiheuttaa huonosti säädetty antenni:

Haamukuva, johtuu antennisignaalin tulosta kahta eri tietä pienellä aikaerolla:

Kuvasignaali yliohjautuu jossain vaiheessa siirtotiellä:

Toisen kanavan kuva näkyy toisen päällä:

Kuva on liian korkea, johtuu vääristä television säädöistä:

Kuvan väripuhtausvirhe:

Kipinöintiä kuvassa, aiheutuu esim. moottoriajoneuvon sytytyskipinöistä, jos moottoreissa ei ollut häiriönpoistajaa:

Vinojuovat kuvassa, johtuivat yleensä lähistön radiotaajuisesta signaalista:

Kaksi kipinävyötä, aiheuttajana kuvaputken suurjännitejohdon vähäinen kipinöinti putken ulkopintaa pitkin:

Testikuvan lähetysajat Suomessa 1988:

Testikuva TES-TV:llä/Tesvisiolla

Testikuva YLE TV1:llä

Testikuva YLE TV2:lla

Testikuva Kolmoskanavalla

Testikuva TV Finlandilla

Testikuva MTV3:lla

Testikuva Nelosella

Testikuva TVTV!:llä

Testikuva YLE Extralla

Testikuva Yle Areenassa

Testikuva Estradilla

Kaapeliyhtiöiden testikuvat

Testikuva tiedottajana

Entisaikoihin Ylellä oli tapana käyttää testikuvaa tiedottajana, eli laittaa tarvittaessa sen päälle ilmoituksia esimerkiksi ennakkotiedoista poikkeavista ohjelmistoista. Esimerkiksi heinäkuussa 1992 YLE TV1 päätti lähettää Barcelonan olympialaisista ohjelmaa jo päivää ennen niiden aiottua alkua. Päätös asiasta tehtiin tunti ennen lähetyksen alkua ja asiasta voitiin tiedottaa enää testikuvan päällä. Lisäksi on tiedotettu muuttuneista testikuvalähetysten ajoista ja tehonalennuksista.

Tiedote lisääntyneistä olympialaislähetyksistä, 29.7.1992

Ilmoitus poikkeuksellisista testikuvalähetyksistä

Ilmoitus tehonalennuksista