Kolmoskanava (myös TV3, arkikielessä Kolmonen) oli suomalainen televisiokanava, joka toimi vuosina 1986–1992. Kolmostelevision omistivat Yle 50%, MTV Oy 35% ja Nokia Oy 15%. Osakekaupoilla MTV Oy sai Oy Kolmostelevisio Ab:n osake-enemmistön vuonna 1990, mikä lopulta johti Kolmoskanavan ja MTV:n yhdistymiseen uudeksi MTV3-kanavaksi vuoden 1993 alun kanavauudistuksessa. Siinä MTV:n aikaisemmin ykkös- ja kakkosverkoilla esittämät ohjelmat siirtyivät MTV3-kanavalle. (Lähde: Wikipedia)

1986

1986-1990

Kolmoskanavan ensimmäisessä tunnuksessa oli sinimusta tausta, jolla pyöri metallikolmio. Alkutunnuksen alussa kolmio oli kaukana katsojasta, lähestyi katsojaa ja katosi kuvaruudun ulkopuolelle. Ylhäältä ilmestyi kanavan nimi isoilla kirjaimilla kirjoitettuina normaalipaksuisella, valkoisella fontilla ja kolmio tuli takaisin ruutuun. Teksti laskeutui kolmion alapuolelle. Tunnuksen lopussa kolmio pysähtyi.

Trivia: Tunnusanimaatiossa pyörivä kolmio oli aito kromattu metalliesine. Noin 30 senttimetriä kanttiinsa ollut metallikolmio pyöri alustalla, josta sitä kuvattiin kameralla ja tämän jälkeen lisättiin taustalle. Tunnusfilmin tekemisestä maksettiin 20 000 markkaa (5200 nykyeuroa).

Variantit:

  • Prototyyppitunnus lähetyksen aloittavasta tunnuksesta eroaa pienillä yksityiskohdilla: metallikolmio oli kirkkaampi ja ruudun alapuolella oleva tekstin fontti ohuempi. Lisäksi lähetyksen lopputunnuksen taustamusiikkia kierätetään prototyyppitunnuksessa.
  • Lähetyksen lopussa käytetyssä tunnuksessa nähdään sinimustalla taustalla sileä pohja, johon on liitetty riveittäin Kolmoskanavan kolmiologoja. Ruudun keskelle lähestyy pyörivä metallikolmio päätunnuksesta. Kolmio pysähtyy keskelle jonka takaa vasemmalta puolelta, kiertäen kolmion edestä oikealle kulkee kolme eriväristä RGB-raitaa: sininen, vihreä ja punainen. Paksulla tekstillä kirjoitettu kanavan nimi laskeutuu kolmion alle ja RGB-raitojen eteen.

Musiikki: Tunnuksessa soi synteettisaattorilla soitettu tunnussävel, jonka lopussa kuullaan ylpeänsävyinen fanfaari. Lopputunnuksessa käytetään samaa tunnussäveltä korkeasävyisillä, synteettisillä instrumenteilla soitettuna.

Saatavuus: Lähetyksen aloittavat ja päättävät kanavatunnukset voi nähdä lukuisissa YouTubeen ladatuissa VHS- ja betamax- nauhoituksissa. Prototyyppitunnus on nähty usein monissa 1980-luvun uutislähetysten arkistomateriaaleissa sekä kolmiosaisessa dokumenttisarjassa Taistelu televisiosta (2007).

1990–1992

Lokakuusta 1990 vuoden 1992 loppuun asti oli käytössä uudempi tunnus, joka toimi sekä lähetyksen alku- että lopputunnuksena. Tunnuksessa oli musta tausta ja sen alussa ilmestyi punaisia, vihreitä ja sinisiä viivoja, joista muodostui metallinen luku 3. Tunnuksen lopussa punaisista, vihreistä ja sinisistä viivoista muodostui kolmio. Samanväriset viivat olivat rinnakkain keskenään. Sekä luku 3 että kolmio pyörivät myötäpäivään ylhäältä katsottuna.

Variantit:

  • Vuosina 1990–1992 käytössä ollut mainoskatkotunnus muistutti päätunnuksen loppuosaa. Mainoskatkotunnuksen musiikkina oli pätkä päätunnuksen ”ti-di-di-di-dii” sävelmästä.
  • Lyhyt versio Kolmoskanavan kanavatunnuksesta vilahtaa VipVisionin ohjelmatunnuksen lopussa, jonka voi nähdä tuotantoyhtiön kanavalle tehdyissä tv-ohjelmissa vuosina 1990–1992. Tunnuksessa animaatio toistetaan taaksepäin: kolmio pyörii taaksepäin ja muuttuu takaisin punaisiksi, vihreiksi ja sinisiksi viivoiksi.

Musiikki: Päätunnuksessa soi synteettisaattorilla soitettu fanfaari, johon kuuluu kevyt ”ti-di-di-di-dii” sävelmä.

Saatavuus: Lähetyksen aloittavan ja päättävän kanavatunnuksen sekä mainoskatkotunnuksen voi nähdä lukuisissa YouTubeen ladatuissa VHS- ja betamax- nauhoituksissa. VipVisionin-ohjelmatunnuksessa esiintyvä lyhyt tunnus voi nähdä tuotantoyhtiön tuottamissa ohjelmissa, joita ovat esimerkkinä 7. hetki ja Hyvät herrat.

Kooste Kolmoskanavan tunnuksista