Digitaalitelevisio tarkoittaa digitaalisessa muodossa lähetettäviä televisiolähetyksiä. Digitaalitelevisio tarjoaa analogista lähetystä paremman kuvan- ja äänenlaadun ja käyttää taajuusaluetta tehokkaammin kuin analogiset lähetykset. Digitaaliset lähetykset voivat olla joko normaalissa SD-resoluutiossa tai teräväpiirtona eli HD-resoluutiossa. Lähetykset siirtyvät kokonaan HD-aikaan maaliskuussa 2020, jolloin tapahtuu uusi digisiirtymä. Vanhat televisiot, kuten kuvaputket eivät sen jälkeen toimi.

Suomi aloitti digitaalilähetykset elokuussa 2001. Yle ryhtyi kampanjoimaan voimakkaasti digi-tv:n puolesta ja alkoi ajaa alas analogista verkkoa. Digitaalisesta televisiosta piti alun perin tulla vuorovaikutteinen televisio, kodin oma viihdekeskus, joka kokoaa television, tietokoneen, internetin, dvd-soittimen ja stereoiden ominaisuudet yhteen. Katsojien luvattiin voivan valita kuvakulman, josta seuraa urheilulähetystä tai ostavan saman mekon, joka tv-juontajalla on yllään. Vuorovaikutteinen televisio ei kuitenkaan luonut itseään läpi. Ihmisiä kiinnostivat internet ja laajakaista, ei digi-tv.

Suomi onnistui siirtymään ensimmäisenä maana digiaikaan, mutta paljon uutta siitä ei tullut. Vain kanavamäärä moninkertaistui. Digiajan hyödyt olivat analogisten lähetysten lopettamisesta. Antenniverkoissa analogiset lähetykset päättyivät syyskuussa 2007, kaapeliverkossa ne jatkuivat vuoden 2008 helmikuuhun. Analogiset taajuudet saatiin uuteen käyttöön ja vanhentuneista analogisista lähettimistä päästiin eroon.

Tämä artikkeli vastaa kysymyksiin, miksi digi-tv päätettiin valita, kuinka se toimii, miten digisiirtymä tapahtui ja mitä siitä seurasi.

Historia

Digisiirtymä Suomessa alkoi radiosta. YLE perusti vuonna 1997 digiradion koeverkon, johon perustettiin uusia kanavia, kuten Radio Peili, Radio Aino ja Ylen Klassinen. Digiradion toiminta lopetettiin elokuussa 2005, koska kuulijat eivät kokeneet saavansa siitä lisähyötyä FM-radioon verrattuna. Valtioneuvosto päätti toukokuussa 1996 rakentaa Suomeen digitaalisen televisioverkon. Nokia alkoi valmistaa digibokseja, joiden myymiseksi Suomen tahdottiin siirtyvän ensimmäisten joukossa digiaikaan. Digiboksi oli digi-tv-viritin, joka kytkettiin television SCART-liittimeen, eikä uutta televisiota ollut pakko hankkia. Suomea ennen digitaaliset lähetykset olivat alkaneet Britanniassa maksullisina marraskuussa 1998 ja Ruotsissa huhtikuussa 1999. Britanniassa maksullinen digi-tv epäonnistui. Ruotsissa digibokseja ei voinut ostaa, vain vuokrata.

Digitelevisioon annettiin toimilupia vain suomalaisille tv-yhtiöille, jotka eivät halunneet kansainvälisten kanavien valtaavan Suomen markkinoita. YLE aloitti koelähetykset Espoossa ja Helsingissä lähettäen kanavia TV1 ja TV2. Digita aloitti maanlaajuisen digitaalisen televisioverkon rakentamisen kesäkuussa 1999. Ensimmäiset lähetykset näkyivät pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa 1. syyskuuta 2000 alkaen.

Digi-tv:n piti tarjota enemmän kuin analoginen televisio, jotta ihmiset kiinnostuisivat siitä. Digi-tv:ssä kuvan ja äänen laatu ei riipu signaalin tasosta ja ympäröivästä maastosta. Maastoesteet eivät aiheuta kuvaan häiriöitä, ja heikko signaali näkyy ilman kohinaa. Kun digitaalisen signaalin taso laskee, televisio ei kykene näyttämään sitä. Digi-tv:ssä kuva joko näkyy täydellisenä tai ei näy lainkaan. Lisäpalveluina digi-tv tarjoaa digitaalisen ohjelmaoppaan eli EPG:n sekä DVB-tekstityksen eli mahdollisuuden valita tekstityskieli tai ohjelman ääniraita. Digiboksit ovat usein myös tallentavia, jolloin mieleisensä ohjelman voi nauhoittaa ja katsoa milloin haluaa. Myös kanavamäärä kasvaa ja kuvasuhde laajenee laajakuvaksi, joka oli analogisena aikana käytössä lähinnä elokuvateattereissa.

Digi-tv:n lisäpalveluja ja superteksti-tv

2000-luvun alussa digi-tv:n uskottiin olevan vuorovaikutteinen. Suomessa vuorovaikutteisuus päätettiin toteuttaa MHP-tekniikalla. MHP-palveluita piti olla mm. supertekstitelevisio, lotto, sää- ja kelitiedot, pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen aikataulut sekä pankkipalvelut. Tv-yhtiöt eivät kuitenkaan päässeet yhteisymmärrykseen siitä, miten MHP toteutetaan. Suomessa myydyt digiboksit ottivat yhteyden MHP:hen puhelinmodeemilla, jolloin se toimi hitaasti.

Digitv.fi-sivusto elokuussa 2001

Digitaaliset tv-lähetykset alkoivat Suomessa 27. elokuuta 2001 klo 15. Tapahtumaa kutsuttiin nimellä Big Bang. Liikenneministeriö antoi toimiluvat MTV Oy:lle, Oy Ruutunelonen Ab:lle, Deuterium Oy:lle ja Wellnet Oy:lle. Lisäksi valtioneuvosto myönsi toimiluvan usealle digitaaliselle erikoiskanavalle ja alueellista ohjelmistoa lähettävälle televisiokanavalle. Lisäksi yksi kanavanippu varattiin täysin Yleisradio Oy:n käyttöön. Kaikki toimiluvan saaneet kanavat eivät aloittaneet ja lisäksi monien aloittaneiden kanavien nimet, profiilit sekä omistajat ovat muuttuneet.

Digi-tv:ssä näkyivät ensimmäisinä analogisessa verkossa rinnakkaisesti lähetetyt YLE TV1, YLE TV2, MTV3 ja Nelonen. Uusia julkisen palvelun kanavia olivat ruotsinkielinen YLE FST, uutis- ja ajankohtaiskanava YLE24 sekä kulttuuri- ja opetuskanava YLE Teema. Kaupallisia digikanavia olivat Subtv, Urheilukanava, MTV3+ ja Nelonen Plus. Digiboksit tulivat Suomessa myyntiin vasta marraskuussa 2001, joten kanavilta puuttui aluksi katsojat. Kaikki digikanavat eivät ensimmäisinä kuukausina edes lähettäneet ohjelmaa, vaan ruutukehää tai mainoksia. Lähetyksiin paloi niitä rahoja, joita YLE oli saanut verkkoyhtiö Digitan myynnistä Ranskaan vuonna 1999.

Hallitus teki siirtymistä koskevan periaatepäätöksen maaliskuussa 2004, että analogiset lähetykset Suomessa loppuvat 1. syyskuuta 2007. Aluksi päivämäärän piti olla 1. tammikuuta, mutta teknisistä syistä sitä siirrettiin. Maaliskuussa 2007 päätettiin lisäksi, että kaapeliverkossa saa tämän jälkeen lähettää analogisia lähetyksiä, jos niiden rinnalla lähetetään digitaalisia kanavia. Kaapelitelevisioliitto kuitenkin päätti kesäkuussa 2007, että he lopettavat analogiset lähetykset Suomen kaapeliverkoissa 29. helmikuuta 2008.

Siirtymäkausi

Analogisia lähetyksiä ei voitu lopettaa Suomessa, ennen kuin kaikki television katsojat olivat hankkineet digiboksin. YLE:lle digitalisointi vaikutti olevan kaikkien tärkein asia ja se pyöritti kanavillaan digi-tv-tietoiskuja. Niissä luvattiin paljon uusia ominaisuuksia ja muistutettiin katsojia digiboksin hankinnasta. Useimmat katsojat jättivät digiboksin hankinnan vasta viime tippaan.

Analogisen ajan loppumisen lähestyessä tunteet kävivät vuonna 2007 kuumina. YLE kielsi digitaalisen signaalin muuntamisen analogiseksi. Keskusdigiboksien käyttöä ei sallittu, jotka olisivat taloyhtiöissä muuntaneet digitaalisen lähetyksen analogiseksi asuntoihin. Kaikkia kehotettiin hankkimaan oma digiboksi, jotta lisäpalvelut eivät kärsisi. Teräväpiirto oli juuri kehitetty ja tulossa Suomeenkin, mutta siitä ei haluttu puhua, vaikka tiedettiin valitun tekniikan olevan vanhentunutta.

Analogiset antennilähetykset suljettiin Suomessa ilman suuria juhlallisuuksia 1. syyskuuta 2007 klo 4:00 aamuyöllä. Verkon sulkeminen tapahtui Helsingissä Digitan verkonhallintakeskuksessa, joka sijaitsee Pasilassa Ylen linkkitornin juurella. Vuorossa ollut verkonvalvoja sulki tietokoneella 36 pääaseman ja 167 alilähetinaseman lähettimet eri puolilta Suomea. Tämä ei ollut teknisesti uutta, sillä TV2:n lähetin oli suljettu samalla tavalla jo kauan yöksi, kun illan lähetys päättyi.

Digitan verkonhallintakeskus

Antenniverkon analogiset kanavat juuri ennen sulkemistaan

Tiedote digisiirtymästä analogisella TV1:llä

Kaapeliverkossa liikenne- ja viestintäministeriö ei hallinnoi analogisten TV-kanavien lähettämistä, vaan TV-yhtiöt ja kaapeliyhtiöt voivat päättää tästä vapaasti keskenään, jos YLE:n digitaaliset kanavat lähetetään myös kaapelin kautta. Kaapeli-tv-yhtiöt päättivät kuitenkin lopettaa analogiset lähetykset, sillä niiden lopettaminen jätti enemmän kaistaa maksu- ja HD-kanaville sekä muille palveluille kaapeliverkoissa.

Kaapeliverkon analoginen YLE TV1 juuri ennen sulkemistaan

Tiedote analogisten lähetysten lopetuksesta Welhon kaapeliverkossa

Kaapelitelevisiossa analogiset lähetykset jatkuivat 29. helmikuuta 2008 saakka, jonka jälkeen kaapelilähetyksiä katsovissa kodissa tarvittiin myös digiboksi. Kaapeli-tv-yhtiöt saattoivat alkaa vuoden 2007 lopussa vähentää tarjoamiaan ulkomaalaisia kanavia jättäen lopulta jäljelle Suomen peruskanavat. Kaapelitalouksissa jäi joitakin ulkomaisia kanavia näkymään analogisena lähetyksenä vielä helmikuun jälkeen riippuen kaapeli-tv-operaattorista ja lähettävän maan digisiirtymäaikataulusta.

Alun pitäen kaikki lähetykset tuli vastaanottaa digitaalisina, mutta myönnytyksiä siirtymään annettiin sairaaloille, taloyhtiöille ja viimeiseksi kaapeli-tv-yhtiöille. Signaalimuunnoksen edellytys oli rinnakkaisen digitaalisen signaalin lähettäminen.

Sairaalat saivat kolme vuotta lisäaikaa potilastilojensa digitalisoimiseen. Potilaat pystyivät katsomaan huoneissaan analogiseksi muunnettuja digilähetyksiä vuoden 2010 elokuuhun asti. Sen sijaan sairaaloiden yleisiin tiloihin oli hankittavat digitaaliset vastaanottimet.

Taloyhtiöiden oli mahdollista käyttää keskusdigiboksia lähetysten muuntamiseen, mutta tätä vaihtoehtoa ovat käyttäneet harvat taloyhtiöt. YLE kielsi aluksi keskusdigiboksien käytön, mutta kuntien painostuksesta laitoksille myönnettiin oikeus siihen. Keskusdigiboksin avulla jokaisen taloyhtiön asukkaan ei tarvinnut ostaa omaa digiboksia. Vasta kun useimmat taloyhtiöt olivat hankkineet oman keskusdigiboksinsa, se sallittiin kaikille yhteisantennitalouksille.

Digisiirtymän jälkipuinti ja ongelmat

Digisiirtymässä Suomessa oli monia sosiaalisia ja teknisiä ongelmia. Vielä maaliskuussa 2008 kotitalouksista kahdella kolmasosalla oli jonkinlaisia teknisiä hankaluuksia television kanssa. Yleisimmät ongelmat koskivat tekstitystä ja kuvanlaatua, jotka pahimmillaan korjaantuivat vasta uuden laitteen ostamalla. Kritiikki konkretisoitui tv-lupien määrän laskuna. Jopa 50 000 taloutta luopui televisiosta. TV-lupien irtisanominen aiheutti YLE:lle talousvaikeuksia, joiden vuoksi uusi YLE Extra-kanava lakkautettiin. Tekstitysongelmien vuoksi Extran tilalle perustettiin väliaikainen kiinteällä tekstityksellä varustettu kanava YLE TV1+, joka lähetti TV1:n ohjelmia analogisella tavalla, jossa tekstitys oli poltettu kuvaan kiinni.

Monet katsojat odottivat HD-lähetysten eli paremman kuvanlaadun tuloa. Digisiirtymän aikoihin HD:tä vastaanottavat litteät taulutelevisiot olivat saapuneet kauppoihin. Vanhat kuvaputkitelevisiot vietiin kaatopaikoille tai kierrätykseen. Taulutelevisioissa digiboksi on sisäänrakennettu, joten erilliset laitteet kävivät tarpeettomiksi. YLE:n toimitusjohtaja Mikael Jungner oli digi-tv:n puhemiehenä ja tyrmäsi helmikuussa 2008 Taloussanomien haastattelussa HD:n hifistien jutuksi.

Seuraavina vuosina YLE kokeili teräväpiirtoa lähettämällä Euroviisuja ja olympialaisia HD:nä. Toukokuussa 2011 perustettiin teräväpiirtokanava YLE HD, jolla oli ensin lähetyksiä muutama tunti illassa. Ylen kaikki tv-kanavat tulivat saataville teräväpiirtona viimein tammikuussa 2014. Teräväpiirtoaikaan ollaan nyt siirtymässä ja perinteiset SD-lähetykset loppuvat 31. maaliskuuta 2020.

Digisiirtymän piti aloittaa television kultakausi, mutta se johtikin kauden päättymiseen. Kanavien määrä moninkertaistui, mutta niillä suurilla amerikkalaisilla kanavilla, joiden tuloa Suomeen yritettiin estää. Television katsominen ei lisääntynyt uusista kanavista huolimatta. Televisio digitalisoitui siirtymällä internetiin ja sittemmin älypuhelimiin. Nykyään perinteinen televisio mielletään vanhentuneeksi ajatukseksi. Ihmiset haluavat itse päättää, mitä katsovat ja milloin. Älypuhelimista ja tableteista on tullut uusi televisio.

Ylen viidestä kanavasta on jäljellä enää kolme. YLE24 lopetettiin tarpeettomana 26. huhtikuuta 2007. Nykyään sen tehtävän ajankohtaisten tapahtumien ja live-lähetysten välittäjänä hoitaa Yle Areena. Kaupalliset kanavat esittävät halpoja viihdesarjoja illasta toiseen. Niiden rinnalle ovat tulleet Netflix, HBO ja YouTube, joilla ei ole mitään tekemistä television eikä toimilupien kanssa.

Televisiosta ei tullut vuorovaikutteista eikä sitä käytetä asiointiin. Interaktiiviset MHP-palvelut epäonnistuivat Suomessa. Kaikki digiboksit eivät tukeneet MHP:tä ja ne jotka tukivat, olivat kalliita ja heikosti saatavilla. Tarjotut palvelut kärsivät heikkoudesta ja laajakaistaisten Internet-yhteyksien suosiosta. MTV3 lopetti marraskuussa 2005 pettyneenä MHP-palvelunsa. Vuoden 2008 alussa MHP-palvelut lopetettiin Suomessa kokonaan. Jäljellä oli enää YLE:n Supertekstitelevisio, jonka toiminnan lopetti tekninen vika. Perinteinen jo vuonna 1981 aloittanut teksti-tv on edelleen jäljellä ja toimii yhä digitelevisiossa.

Analogisesta televisiosta vapautuneille taajuuksille oli käyttöä, jotka menevät nyt videokuvan välittämiseen mobiililaitteisiin. Älypuhelimilla katsellaan valtavasti videoita ja tv-ohjelmia, mutta erillistä viritintä tai jakelutekniikkaa ei tarvita. Älylaitteet eivät kuitenkaan ole toteuttaneet vuorovaikutteisia tv-mainoksia, joissa piti voida pelata tuotteen hintaa alaspäin tai klikata juontajan mekkoa ja tilata itselle samanlaisen.